Maailmanpolitiikan Arkipäivää

EU hakee nyt kauppaan uusia suuntia Trumpin epävakauttamana aikana. Tammikuussa unioni sopi neljän Etelä-Amerikan maan kanssa Mercosur-kauppasopimuksen. Se astuu voimaan väliaikaisesti toukokuun alussa. Tällöin syntyy maailman suurin vapaakauppa-alue. EU valmistelee vapaakauppadiiliä myös Intian, Indonesian ja Australian kanssa. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan kauppasopimuksilla EU osoittaa, että sillä on Yhdysvaltain ulkopuolisia kauppasuuntia ja halua purkaa kaupan rajoituksia. Mercosur-sopimus on herättänyt vastustusta etenkin EU:n suurimmassa maatalousmaassa Ranskassa. Ohjelmassa käydään kysymässä ranskalaisilta, mikä sopimuksessa hiertää. Ohjelmassa haastateltava EU:n entinen kauppaneuvottelija arvioi, että neuvotteluissa onnistuttiin luomaan sopimukseen EU:n maataloutta suojaavia kohtia. Myös suomalainen maatalousekonomisti katsoo sopimuksen Suomen maataloudelle nettovaikutuksiltaan myönteiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén.

Sananvapauden mallimaana pidetty Yhdysvallat on vajonnut lehdistönvapaustilastossa kauas kärjestä. Nykyhallinto suitsii mediaa ja sananvapauden tila kaventuu. - Demokratia toimii vain, jos meillä on yhteisesti hyväksytyt faktat. Näin sanoo brittiläisen The Guardian -lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger. Hän pitää uutisia yleisenä hyödykkeenä samalla tavoin kuin majakka on meriliikenteelle. Luotettava tieto pitää yhteiskunnat pinnalla. Yhdysvalloissa teknomiljardöörit ja mediamogulit hakeutuvat läheiseen suhteeseen presidentti Donald Trumpin kanssa. Vapaa sana on polvillaan itsevaltiaan edessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan neljäs osa pohtii sananvapauden ja demokratian suhdetta. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolille maailmaa nousee nyt datakeskuksia tekoälybuumin vauhdittamana. Datakeskukset kuluttavat valtavasti energiaa, mikä puolestaan on nostattanut Atlantin molemmin puolin huolta sähkön hinnasta ja lisääntyvistä päästöistä. Euroopassa kinkkisin tilanne on Irlannissa, jossa datakeskukset vievät jo viidenneksen maan sähköstä. Irlanti keskeytti joksikin aikaa uusien datakeskusten rakentamisen. Ohjelmassa kuullaan raportti Yhdysvalloista, jossa ympäristöjärjestöt pelkäävät datakeskusten lisäävän fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja sen myötä päästöjä. Energia- ja datakeskusasiantuntijat arvioivat ohjelmassa, kuinka datakeskuksista saataisiin ilmastolle ja tavallisille kansalaisille parempia. Yksi keino olisi ryhtyä vaatimaan datakeskuksilta tarvitsemansa energian tuottamista ja investoimista sähköverkkoihin. Myös ydinenergiaa kannattaisi datakeskusasiantuntijan mukaan pohtia keinoksi täyttää energiasyöppöjen datakeskusten sähköntarvetta. Ohjelmassa haastateltavan YK:n kansainvälisen ilma

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä. Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia. Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä. Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän. Ohjelman on toimittanut Heik

Iranin sota on läikkynyt koko Lähi-idän ja Persianlahden alueelle. Talousvaikutukset ulottuvat halki maailman, sillä Iran on tulpannut maailman öljykuljetuksille keskeisen Hormuzinsalmen. Ohjelmassa haastateltavana suomalaisen merikapteenin mukaan Hormuzinsalmen tilanne on nyt paljon vaarallisempi kuin Irakin sodan aikana vuonna 2003. Tankkerialuksilla ei ole ilman sotalaivojen suojaa minkäänlaisia keinoja suojautua Iranin ohjus- ja drooni-iskuilta. Arvostelijoiden mukaan Trumpin hallinto lähti sotaan ilman selkeää tavoitetta ja syytä. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan Valkoinen talo oletti Iranin sodasta pikaoperaatiota. Se ei myöskään yrittänyt saada sodalle sen enempää liittolaisten kuin yhdysvaltalaistenkaan tukea. Ohjelmassa kuullaan, millaisen pakolaiskriisin sota on aiheuttanut Libanonissa. Noin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan Israelin ilmaiskuja. Sota huolettaa myös itäisellä Välimerellä: Kreikka on jo lisännyt panostuksia alueensa puolustukseen ko

Onko Yhdysvallat luisunut silmiemme edessä fasismiin? Ainakin fasismitutkija Jason Stanley on sitä mieltä. Yhdysvaltalainen filosofian professori Jason Stanley lähti kotimaansa kehitystä pakoon Toronton yliopistoon Kanadaan. - Lähdin Yhdysvalloista protestina sille, että fasismi otti siellä vallan. Stanleyn mielestä Donald Trumpin hallinnon metodit ovat fasismin pelikirjasta. Valkoinen ylivalta, haikailu myyttiseen menneisyyteen ja johtajakultti ovat tuttuja fasismin historiasta. Professori Jason Stanley katsoo Euroopan olevan naiivi suhteessaan Yhdysvaltoihin uskossaan siihen, että USA on edelleen demokratia. Stanley patistaa Eurooppaa ottamaan itseään niskasta kiinni ja irrottamaan kytköksensä Yhdysvaltoihin. Euroopan hän näkee demokratian viimeisenä linnakkeena. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan kolmannessa osassa kuullaan filosofi Jason Stanleyn painavia ajatuksia fasismista. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Otteet Stanleyn kirjasta “Näin toimii fasismi” lukee Leonard Wi

Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimien kohteena olevassa Iranissa naiset elävät kakkosluokan kansalaisina. Näköpiirissä ei ole naistenoikeuksien nopeaa paranemista niin kauan kun islamilaisen hallinnon systeeminen epätasa-arvo pysyy. Ohjelmassa haastateltavien iranilaisten tasa-arvoaktivistien mukaan uskonto ja valtio pitäisikin erottaa tilanteen muuttamiseksi. Sota voi tiukentaa Iranin hallinnon kuristusotetta naisista entisestään. Iran lukeutuu naistenoikeuksissa maailmanmitassa häntäpäähän, mutta viime vuosina tasa-arvokehitys on alkanut hidastua myös kansainvälisesti. Valtiojohtajina naisia on edelleen vain alle 30 maassa. Ohjelmassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin apulaisjohtaja sekä Suomen ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa, naispresidentti Tarja Halonen pohtivat syitä hitaalle kehitykselle. Meksiko sai reilu vuosi sitten maan ensimmäisen naispresidentin. Ohjelmassa kuullaan raportti Meksikosta, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma, eikä siltä ole ollut turvassa presidentti itsek

Öljyn merkitys maailman energiapaletista on vähentynyt liikenteen sähköistymisen myötä. Kansainvälisten ilmastotoimien hidastumisen vuoksi osa energia-asiantuntijoista uskoo öljyä tarvittavan kuitenkin odotettua pidempään. Energiasiirtymäasiantuntijan mukaan maailmassa nähdään samaan aikaan jakautumista kahteen leiriin: Yhdysvaltain johtamiin öljyvaltioihin sekä Kiinan kaltaisiin sähköistymiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin panostaviin maihin. Öljyllä rikastunut Norja luottaa öljyn aseman jatkuvan kansantaloutensa kulmakivenä. Norjalaisyhtiöt etsivät yhä uusia öljyesiintymiä, ja selvä enemmistö norjalaisista ei halua irtautua mustasta kullasta. Ohjelmassa kuullaan mitä norjalaiset öljyn roolista nyt ajattelevat. Lisäksi selviää, mitä Ukraina on oppinut energiaturvallisuudesta Venäjän iskiessä energiantuotantolaitoksiin. Uusiutuvat energiamuodot ovat osoittautuneet kriisinkestävimmiksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko

Rokotekeskustelu on Yhdysvalloissa osa kuohuvaa sisäpolitiikkaa. Venäjällä hyökkäyksellä Ukrainaan on vaikutuksia lääketuotantoon. WHO:n rokoteohjelman johtaja Kate O'Brien sanoo Ylen haastattelussa, että yhteisöjen terveydenhuoltoa on rakennettu pitkään. Nopeasti leviävät valeuutiskampanjat saattavat tuhota vuosikymmenten työn jopa viikoissa. Luottamuksen rakentaminen uudelleen voi kestää pitkään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Juri von Bonsdorff ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Musiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Iranissa vuodenvaihteessa velloneet mielenosoitukset ovat toistaiseksi laantuneet. Iranilainen Nobel-palkittu ihmisoikeusjuristi Shirin Ebadi sanoo Ylen haastattelussa, että iranilaiset eivät enää taivu, vaan kaatavat islamilaisen vallan. Shirin Ebadi arvioi, että Iran on kuin tulivuori, joka purkautuu pian uudelleen. Hän myös uskoo Iranin muuttuvan ennen pitkää demokratiaksi, jossa uskonto on ihmisen yksityisasia. Shirin Ebadi elää maanpaossa Britanniassa. Hän on ollut keskeinen iranilainen ihmisoikeusaktivisti sekä ennen maanpakoa että sen jälkeen. Hän sai toiminnastaan ihmisoikeuksien puolesta Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2003. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii kuohuvaa Irania. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Sydäntalven keskellä ukrainalaiset sinnittelevät sähkökatkojen keskellä, kylmentyneissä asunnoissa. Ohjelmassa haastateltava YK:n kehitysohjelman UNDP:n Ukrainan maajohtaja sanoo, että Ukrainassa on sähkötuotannossa nyt merkittävä vaje, joka koskettaa jo puolta maan väestöstä. Ukrainan Suomen-suurlähettilään Mykhailo Vydoinukin mukaan Venäjä on alkanut tehdä Ukrainaan humanitaarista katastrofia, ja toivoo palelevien ihmisten tahdon murtuvan. Suurlähettilään mukaan kotirintama kuitenkin kestää. Ohjelmassa kuullaan, miten kiovalaisen perheen arki nyt sujuu. Lopuksi Ukrainan sotaa seuraava sotilasasiantuntija arvioi Putinin tavoitteita ja sitä, mitä energiasektoriin ja siviilikohteisiin kohdistuvat iskut paljastavat Venäjän todellisesta sotilaallisesta tilanteesta rintamalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli L

Jakavatko suurvallat maailman omiksi etupiireikseen? Jääkö Eurooppa arvoineen yksin? Suomeakin riepotellaan. Mitä maailmanpolitiikan puhurista ajattelevat kotimaiset ja ulkomaiset kovan tason asiantuntijat? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kaksituntisessa suorassa Suurvaltaillassa keskustelua johdattelevat pitkäaikaiset ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Ohjelma kuvan kanssa Yle Areenassa.

Venäjä pyrkii hyötymään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopoliittisista irtiotoista. Trump painostaa Ukrainaa alueluovutuksiin ja repii Naton yhtenäisyyttä mutta on toisaalta iskenyt Venäjän liittolaisia Irania ja Venezuelaa vastaan. Ukrainan sotaan keskittynyt Venäjä on menettänyt vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja naapurustossaan Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, miten Venäjä luovii Trumpin kanssa. Grönlannin kohtalo tai liittolaisen Iranin vaikeudet eivät paljon paina, kun vaakakupissa painaa Ukrainan alistaminen. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Trump näytti tällä viikolla laskevan Grönlanti-kierroksia vakuuttamalla, ettei käytä sotavoimaa saaren haltuunottoon. Asiantuntijoiden mukaan Trumpin politiikkaa ohjaa kuitenkin edelleen halu laajentaa Yhdysvaltoja. Grönlanti ja Tanska ovat tehneet selväksi, että mitään päätöksiä Grönlannista ei saa tehdä kuulematta tanskalaisia ja grönlantilaisia. Ohjelmassa kuullaan, millaista pelkoa ja ahdistusta Trumpin uhkailut ovat aiheuttaneet grönlantilaisten ja tanskalaisten keskuudessa. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, mikä motivoi pakkomielteenomaisesti Trumpia havittelemaan Grönlantia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola, Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venezuelan itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron vangitseminen on tuonut osalle venezuelalaisista toivoa paremmasta tulevaisuudesta ilman diktatuuria. Samaan aikaan epävarmuutta on, miten kauan maa on Trumpin Yhdysvaltojen ohjauksessa. Ohjelmassa tavataan venezuelalaisia Kolumbiassa sekä Suomessa, ja kuullaan heidän arvioitaan dramaattisista tapahtumista. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, miltä Trumpin hallinnon Venezuelan operaation motiivit näyttävät. Trump ei ole peitellyt haluaan saada Venezuelan öljyä. Hän on neuvotellut yhdysvaltalaisten öljy-yhtiöiden kanssa mahdollisuuksista palata Venezuelaan. Pikaisia öljytuottoja ei kuitenkaan ole odotettavissa. Ohjelmassa kuultavan energia-asiantuntijan mukaan Venezuelan öljyn erittäin raskas laatu ja rapautunut infrastruktuuri vaikeuttavat toimintaa ja voi viedä vuosikymmeniä ennen kuin Venezuelan öljyntuotanto on palannut 1990-luvun huippuvuosien tasolle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mika Mäkeläinen ja Paula Vilén. Äänit

Kymmenet tuhannet israelilaiset ovat muutaman viime vuoden aikana muuttaneet pois kotimaastaan. He ovat kyllästyneet sotaan, turvattomuuteen ja poliittiseen epävakauteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan Portugalista uuden kodin löytäneitä Israelin ja Yhdysvaltain kansalaisia. Heitä yhdistää se, että he katsovat kotimaansa demokratian olevan nyt henkitoreissaan. Coimbraan muuttanut Nataly Lavi sanoo Israelin olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän demokratia. Hän sanoo israelilaisten olevan jatkuvassa posttraumaattisessa stressissä. Hänen mukaansa Benjamin Netanjahun hallitus on pettänyt kansan. Lissaboniin miehensä Jarredin ja tyttärensä kanssa kotiutunut Lauren White ei aio enää palata Yhdysvaltoihin. Hänen mielestään Yhdysvallat vihaa naisia. Jarred White puolestaan hämmentyy itsekin siitä, että hän pohtii sisällissodan mahdollisuutta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukrainan rauhan sanotaan olevan lähempänä kuin koskaan pian neljä vuotta kestäneen Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan aikana. Rauhaan painetta tulee Yhdysvalloista, jonka välityksellä neuvotteluja käydään. Ukraina on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei suostu rauhaan millä tahansa ehdoilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan tarvitsee Yhdysvalloilta turvatakuut 30–50 vuodeksi. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot, millaisia turvatakuita rauhan tai tulitauon tehokas ylläpito edellyttäisi. Ukrainan neuvotteluasetelmia hankaloittaa Trumpin hallinnon tempoileva Ukraina-politiikka. Trumpin valtaanpaluun jälkeen Yhdysvallat on pakittanut Ukrainan aseellisesta tukemisesta. Saksalaisen Kiel-instituutin selvityksen mukaan Eurooppa ei päättyneenä vuonna pystynyt paikkaamaan Yhdysvaltain Ukraina-tukeen jättämää aukkoa. Ohjelmassa kuullaan instituutin Ukrainan tukiseurannan vetäjältä, millaisessa aputilanteessa Ukraina uuteen vuoteen siirtyi. Ukrainan tukemisessa Tanska on ottanut suunnannäyttäjän roo

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen. Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan. Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan. Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säät

Huumeiden käyttö on kuluneen vuosikymmenen ajan maailmassa alati kasvanut. YK:n tuoreen raportin mukaan käyttäjiä oli vuonna 2023 jo yli 300 miljoonaa. Useassa maassa yliannostuskuolemat ovat lisääntyneet käytönkasvun myötä. Portugali lukeutuu harvoihin länsimaihin, joka on onnistunut viime vuosina vähentämään huumekuolemia. Ohjelmassa kuullaan Portugalista, millainen suunnanmuutos maan huumepolitiikassa jokin aika sitten tehtiin synkän kehityksen kääntämiseksi. Addiktioihin erikoistunut brittiprofessori sanoo ohjelmassa, että keskeistä on muuttaa suhtautumista huumeidenkäyttöön ja nähdä se terveysongelmana, ei rikoksena. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merki