Brysselin Kone

Perinteisten ilma-, maa- ja merivoimien lisäksi nykyaikaisessa sodankäynnissä on myös toimintaa avaruudessa ja tietoverkoissa. Ne ovat hieman näkymättömissä, mutta muista poiketen näillä rintamilla tapahtuu jo toimia, joita voisi kutsua vihollisuuksiksi. Avaruuspuolustuksessa Eurooppa on eräs maailman johtavista toimijoista sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien määrässä ja laadussa, mutta laahaa jäljessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Kuten puolustusasioissa muutenkin, kantavat vastuun toimista EU:n sijaan sen jäsenmaat – Bryssel komppaa vain taustalla. Brysselin koneen haastattelussa avaruuspuolustuksesta väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoululla tekevä kapteeniluutnantti Juuso Liekkilä. Toimittajana on Jari Mäkinen.

EU:ssa asiat etenevät usein harppauksin ja nyt harppauksia toivotaan liittyen puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Löytävätkö EU-maat yhteisen sävelen puolustusteollisuudessa ja minkälaisia seurauksia Donald Trumpin uudelleenvalinnalla voi olla EU:n ja Naton suhteelle? Löytyykö Euroopasta tarvittavaa johtajuutta? Toimittaja Annastiina Heikkilä haastattelee Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Tuomas Iso-Markkua.

Suomen suurlähetystö Pariisissa sijaitsee aivan Ranskan ulkoministeriön vieressä. Siellä synnytettiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsunioni, mikä kehittyi vuosikymmenten kuluessa nykyiseksi Euroopan unioniksi. Kummankin ytimessä on Ranskan ja Saksan välinen yhteys - kaksintanssi, joka toisinaan on toiminut paremmin ja toisinaan kangerrellen. Suurlähettiläs Matti Anttonen on katsonut Euroopan unionia eri asemapaikoistaan jo ajalta ennen kuin Suomi oli unionin jäsen. Hän käy toimittaja Jari Mäkisen kanssa läpi unionin historiaa ja nykyisyyttä, kertoo miltä maailma näyttää Euroopan unionin ainoan globaalin suurvallan näkökulmasta ja paljastaa miten Ranska ja Saksa tulevat juuri nyt toimeen keskenään. Toimittajana Jari Mäkinen.

Eikö EU muutukaan tehokkaimmin ja isoimmin nimenomaan kriisien kautta, niin kuin usein sanotaan? Mitä isoja kehityskulkuja EU:ssa on tapahtunut käytännössä huomaamattomasti? Mihin suuntaan EU todennäköisesti juuri nyt on muuttumassa ja mihin suuntaan se todennäköisesti tulee muuttumaan, vaikka me ehkä emme sitä havaitse emmekä ymmärrä. Haastateltavana on poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Miten geopoliittinen tilanne on muuttumassa? Minkälaisen kaaoksen Suomessa ja EU-alueella käytännössä Venäjä voi saada aikaan välineellistetyllä maahanmuutolla? Mitä asioita Venäjä ja Kiina tavoittelevat EU:n ja USA:n suhteen? Minkälaista kaaosta Kiina voisi halutessaan luoda USA:n ja miksi se sen tekisi? Ja miten Gazan tilanne liittyy tähän kaikkeen? Haastateltavana on Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Minkä puolesta ja mitä vastaan voi äänestää ensi kesäkuun EU-vaaleissa. Toimittajana Maija Elonheimo.

Jos Kiinan vahvuus talouden kehittämisen suhteen on matkiminen, USA:n innovointi ja EU:n sääntely, niin mitä EU:n kannattaa tehdä pärjätäkseen paremmin maailmantaloudessa jatkossa? Ja onko EU-maiden taloudenpitoa säätelevässä vakaus- ja kasvusopimuksesta paljoakaan järkeä sen nykyisessä muodossa? Ja minkä ison virheen Euroopan keskuspankki Euroopan keskuspankki EKP on rahapolitiikan suhteen viime aikoina tehnyt? Haastateltavana on valtiotieteiden lisensiaatti Johnny Åkerholm, joka on aiemmin toiminut Suomen pankissa ja valtiovarainministeriössä. Ja hän on myös ollut muutaman vuoden EU:n talous- ja rahoituskomitean (EFC:n) puheenjohtaja. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Miksi turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka EU:ssa tuntuvat nyt olevan kiristymässä. Ja miten se näkyy käytännössä? Ja mihin suuntaan Suomi turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka EU:ssa haluaisi muuttuvan? Näistä asioista puhuvat sisäministeri Mari Rantanen ja Eurooppa-tutkimuksen dosentti Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

EU haluaa olla aiempaa riippumattomampi Kiinasta, ja Kiina haluaa olla aiempaa riippumattomampi EU:sta mutta ovatko riippuvuudet edes viime aikoina mitenkään vähentyneet. Miksi Kiinan ja Venäjän suhteet eivät aiemmin ole olleet kovin lämpimät ja mitenkähän lämpimät ne nyt ovat? Miksi Kiina ei halua kokea itseään kolonialistisena voimana kehittyvissä maissa, vaan jalompana toimijana siellä, kuin mitä länsimaat ovat olleet? Miksi EU:n kamppailu taloudellisesta vallasta maailmassa tulee jatkossa olemaan entistä hankalampaa? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Maija Elonheimo

EU:n laajeneminen, Ukrainan sodan seuraukset ja muuttunut geopoliittinen tilanne vaikuttavat varmasti tulevan eurovaalien jälkeen valittavan komission työhön. Mutta miten ne vaikuttavat käytännössä? Ainakin raha-asiat tulevat puhuttamaan koko EU:ta isosti. Seuraavaa 7-vuotista EU:n budjettia on aloitettava valmistella, EU:n laajenemisen myötä rahanjakoa on muutenkin mietittävä uusin tavoin ja se, että sisämarkkinoiden tilanne, kun yllättäen komissio on antanut luvan antaa isoja valtiontukia yrityksille, on myös iso kysymys. Miten etenevät tulevaisuudessa nykyisen komission ajamat ympäristön suojelua koskevat projektit? Ja miten tulevat etenemään EU:n pyrkimykset lisätä asetuotantoaan? Näistä asioista puhuu Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Miksi Länsi-Balkanilla uusiksi EU-jäseniksi todennäköisimmin ensimmäisinä pääsevät nimenomaan Albania, Pohjois-Makedonia ja Montenegro? Haluaako Unkari jatkossa EU:lta pohjimmiltaan mitään muuta kuin rahaa ja mikä on todennäköisesti Unkarin pääministerin Viktor Orbánin ajatus siitä, miten se suhteessa EU:hun etenee? Ja mikä on EU:n ajatus siitä, millä taktiikalla se Viktor Orbánin suhteen etenee? Mitkä maat Itäisessä Euroopassa nyt suhtaudutaan Venäjään myönteisesti? Kun EU:n laajenemisen itäiseen Eurooppaan ajatellaan varmistavan EU:n vaikutusvaltaa alueella, voiko se ehkä myös lisätä Venäjän vaikutusvaltaa EU:ssa niiden maiden kautta, jotka ovat Venäjä-myönteisiä? Vai miten Venäjän vaikutusvalta EU:ssa näkyy? Näistä asioista puhuu tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Miten eri maat ja eri ryhmittymät Gazan lähialueilla suhtautuvat tilanteeseen Gazassa ja miksi? Miten hankala EU:lle ja on ollut muodostaa yhtenäistä näkökulmaa Gazan kriisiin? Miksi tilanteeseen tähän kriisin kannan ottaminen on ollut erityisen hankalaa paitsi Saksalle, niin myös Ranskalle? Onko olemassa vaara, että Gazan sota leviää jossain muodossa EU:n alueelle? Ja mikä on EU:lle tärkeän Turkin kanta nykykriiseihin? Haastateltavana näistä asioista on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Kun Unkarilla on vuoro olla EU:n puheenjohtajamaa ensi heinäkuun alusta vuoden loppuun, niin mitä siitä voi seurata EU:lle? Entä kun EU:n määräysten mukaan jatkossa parin vuoden siirtymäajan jälkeen juomavesijohdostoissa on käytettävä sellaisia materiaalia, joka ei kestä Suomen pehmeää vettä, vaan sen vuoksi vesijohtoja ryhdyttävä korjaamaan muutaman vuoden välein, niin miten tällainen asia pääsi Suomelle tapahtumaan ja voiko sille enää yhtään mitään? Ja miten Suomi nyt suhtautuu siihen, mihin suuntaa EU:n jäsenmaiden taloudenpitoa säätelevää vakaus ja kasvusopimusta tulisi kehittää, kun meidän oma taloutemme ei ole kovin hyvässä kunnossa? Haastateltavana on EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan puheenjohtaja ja Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto ja toimittajana Maija Elonheimo

Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta puhuu siitä, minkälaisen omanlaisensa maaryhmän pohjoismaat EU:ssa muodostavat, miksi on selitettävissä, että juuri pohjoismaissa on syntynyt oma hyvinvointivaltion mallinsa, mihin perustuu jo 1800-luvulla alkanut keskustelu pohjoismaisuudesta ja minkälaisia vaiheita on ollut puolustuspoliittisessa ajattelussa pohjoismaissa. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Miten iso ongelma laajeneminen on EU:lle jos se ei pysty muuttamaan päätöksentekomenetelmiään? Miltä vaikuttaa nyt tilanne sisäpoliittisesti EU-maissa? Mitä hyötyä voitiin euron perustamisen aikoihin olettaa olevan euron jätetyistä valuvioista? Ja mihin muusta kuin energiariippuvaisuuteen on perustunut Saksan lämmin suhde Venäjään? Haastateltavana ohjelmassa on vanhempi erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Ranskalla on EU:ssa iso valta ja presidentillä Ranskassa iso valta. Nyt on meneillään Emmanuel Macronin toinen ja siten viimeinen kausi Ranskan presidenttinä, mutta minkälaisia asioista hän on ajanut ja miksi? Minkälainen on ranskalaisten suhtautuminen EU:hun? Mikä on Macronin ja ranskalaisten suhtautuminen Venäjään? Voiko vielä yhtään luotettavasti ennustaa kuka voisi olla Ranskan seuraava presidentti, ja jos presidentti on Marine Le Pen, niin mitä siitä voisi seurata Ranskalle ja EU:lle? Haastateltavana on yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Mitkä asiat selittävät Geert Wilderin marraskuussa saaman vaalivoiton? Minkälaisia asioita vaalilupauksistaan koskien esimerkiksi maahanmuuttoa tai suhtautumista EU:hun, hän mahdollisesti pystyy toteuttamaan? Miten hankalalta vaikuttavat tulevat hallitusneuvottelut Alankomaissa? Miten ailahtelevaa on Alankomaiden politiikka? Minkälaista EU-politiikkaa Alankomaat tulevaisuudessa todennäköisesti tulevat harjoittamaan? Haastateltavana on erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta ja toimittajana Maija Elonheimo:

Miksi suunnitteilla oleva ennallistamisasetus tulee Suomelle kalliimmaksi suhteutettuna väkilukuun tai bruttokansantuloon kuin muille EU-maille? Minkälainen luonnon ennallistaminen on edullista Suomen kannalta? Miten keskieurooppalaiset maat luonnon ennallistamista tai palauttamista hoitavat? Miksi ennallistamisasetuksen maakohtaisten kustannusten laskeminen on edelleen niin hankalaa? Haastateltavana on ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Antisemitismillä on Puolassa, kuten muuallakin Euroopassa, monisatavuotinen historia. Mutta miten antisemitismi on nimenomaan Puolassa ilmennyt eri aikoihin, ketkä sitä ovat edistäneet ja miksi? Puolassahan oli ennen toista maailmansotaa Euroopan suurin juutalaisväestö, mutta saksalaisten organisoimassa holokaustissa Puolassa tapettiin n. 3 miljoonaa juutalaista. 90 % koko Puolan juutalaisväestöstä. Nyt Puolassa halutaan tutkia ja keskustella siitä, mikä oli puolalaisten osuus ja rooli tapahtumiin silloin kun saksalaiset juutalaisia tappoivat. Ja minkälaista on ollut suhtautuminen juutalaisiin toisen maailmansodan jälkeen. Haastateltavana on taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Onko EU:n laajenemiselle jo kiire, koska vaarana voi olla, EU-ehdokasmaat kyllästyvät odottelemaan jäsenyyttään ja etääntyvät siten EU:sta? Tai onko parempi edetä EU:n laajenemisen suhteen hitaasti, koska kuitenkin ehdokasmaita on paljon ja ne tuovat mahdollisesti tullessaan EU:lle monia muutoksia? EU:n ehdokasmaitahan ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina. Tosin Turkin kanssa liittymisneuvottelut ovat pysähtyneet. Ja myös Georgia ja Kosovo ovat hakeneet jäsenyyttä. Mutta miten työlästä ehdokasmaiden on muuttua EU-kelpoisiksi? Ja miten EU-ehdokasmaat mahdollisesti tullessaan jäseniksi voivat muuttaa EU:ta? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.